Kisakuulumisia
U18 MM-sarjan 2. osakilpailu, Espanja, 27.-29.8.
Noin kuukauden tauon jälkeen nuorten MM-sarja jatkui Espanjassa Alcanizin radalla. Sääennusteet pitivät paikkaansa ja koko viikonlopun lämpötilat pyörivät 30 ja 40 asteen välillä.Kelit olivat siis loistavat, eikä radassakaan ollut mitään valittamista. Rata oli pisin ja nopein rata missä olen koskaan ajanut. Pituutta radalla oli 1700m ja keskinopeudet nousivat satasen paremmalle puolelle.
Perjantain parissa ekassa treenissä olin vähän hukassa, mutta vauhti parani pitkin päivää ja illasta pääsinkin jo 15 joukkoon. Ajaminen tällaisella radalla poikkesi jonkun verran lyhyemmistä radoista, sillä jouduin kiinnittämään huomiota aivan erilaisiin asioihin. Mutkan ulostulot olivat erittäin tärkeitä, sillä yleensä mutkaa seurasi pitkä suora. Kun vauhdit olivat paljon suurempia kuin Suomessa, imuavusta eli toisen perässä ajamisesta sai yllättävän ison hyödyn, jopa useita kymmenyksiä.
Lauantaina oli aamusta vielä pari kappaletta treenejä, joita seurasi aika-ajo. Aika-ajossa en päässyt hyödyntämään imuapua kunnolla joten annoin jo siinä tasoitusta kärkikuskeille. Sijoitus aika-ajoissa oli 30, mutta 0,2s parannuksella olisin päässyt 15 parhaan joukkoon ja 0,3s parannuksella kymmenenneksi. Tasaisuudesta kertonee myös se, että sijat 28–32 mahtuivat peräti yhdeksän tuhannesosan sisään!
Kaikkiin neljään erään minulla oli lähtöruutu 12. Erissä ajoin sijoitukset 12, 10, 8 ja 6. Varsinkin viimeisessä erässä kyyti alkoi olla jo ihan hyvää, mikä tiesi hyvää sunnuntain finaaleja silmällä pitäen.
Ensimmäiseen prefinaaliin starttasin ruudusta 20. Alkukierroksilla oli vähän hakemista, mutta ajo parani loppua kohti ja ruutulipulla olin 19:s. Toinen prefinaali olikin sitten katastrofi ja jouduin keskeyttämään jo ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ensimmäisen kerran kyytiä sain heti toisessa mutkassa, kun jäin kahden auton väliin ja otin pienen ilmalennon. Tässä ei käynyt muuta kuin menetin sijoja, mutta parin mutkan päästä minua ajettiin perään ja mutka meni vähän leveäksi. Heti seuraavan suoran alussa pari autoa kolaroi minun edessä, enkä kerinnyt tehdä mitään ja ajoin samaan kasaan. Rytäkän seurauksena etupään osat menivät vaihtoon ja runkoakin jouduttiin oikomaan melkein sentti takaisin oikeaan asentoon.
Penkin alle menneitten prefinaalien jälkeen pääsin starttaamaan finaaliin vasta ruudusta 28. Finaalin alkupuolella tuhraantui liikaa aikaa nousemiseen, ja näin ollen edellä ajavat pääsivät karkaamaan liian kauas. Ruutulipulla sijoitukseni oli 20., mikä ei aivan vastannut tavoitetta, mutta se oli tällä kertaa se mihin pystyttiin.
Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu, sillä jo noin nopealla radalla ajaminen on hieno kokemus. Tuloksellisesti viikonlopusta ei paljon käteen jäänyt, mutta kokemusta tuli taas roppakaupalla lisää.
Santeri
SM Joensuu 20.–22.8.
Viime viikonloppuna ajettiin SM-sarjan päätösosakilpailut Joensuussa Ylämyllyn radalla. Jännitystä viikonloppuun toi erittäin tasainen pistetilanne ja mitalien ratkeaminen vasta kauden viimeisessä finaalilähdössä. Kultamitalin varmisti jo Lahdessa Hyvinkääläinen Teemu Suninen, mutta kahteen muuhun mitaliin oli mahdollisuus yhteensä neljällä kuskilla.
Torstai ja perjantai menivät tuttuun tapaan treenatessa. Torstaina ajettiin molemmat koneet sisään ja kahdessa viimeisessä treenissä oli tarkoitus testata kahta eri runkoa, mutta ei ehditty kasata toista runkoa ajokuntoon.
Perjantaina treenit menivät välillä erinomaisesti, välillä olisi saanut mennä paremminkin. Parissa treenissä olin kärjen tuntumassa, yhdessä nopein. Viimeisessä treenissä taas kone leikkasi kiinni muutaman kierroksen jälkeen, joten illalla oli tiedossa vielä männän vaihto. Koko perjantain oli vähän flunssainen olo ja illalla tuntui jo vähän kuumeiseltakin.
Pitkät yöunet eivät helpottanut oloa, vaan kuume jatkui lauantaillekin. Ei auttanut kuin napsia buranaa naamariin ja lähteä radalle, sillä nyt ei ollut aikaa sairastaa. Vaikka lääkkeiden avulla sain pidettyä kuumeen matalana, ei ajaminen ollut mitään huippuluokkaa. Aika-ajoissa sain pinnistettyä itseni sijalle 12, mikä tiesi lähtöruutua 8 kumpaankin alkuerään. Kummankin erän lähdöt menivät aivan penkin alle, mutta alun kankeuksien jälkeen sain noustua muutamia sijoja loppuerän aikana. Finaaliin sain lähtöpaikan 15, mistä nousin heti ensimmäisellä kierroksella 7 tienoille. Kyyti ei kuitenkaan riittänyt ja menetin loppufinaalista muutamia sijoja ollen maalissa 11.
13 tunnin yöunien jälkeen tauti alkoi hellittämään ja olin paljon valmiimpi sunnuntain osakilpailuun. Yön aikana keli oli muuttunut sateiseksi, mutta se ei menoa haitannut kun aloitin päivän warm-upin neljännellä sijalla. Aika-ajoissa punnersin itseni toiselle sijalle ja sain samalla 2 sarjapistettä, mikä auttoi mitalikamppailussa. Ensimmäisessä erässä olin kolmas, mutta toiseen erään lähdettäessä sykkeet nousivat niin minulla kuin katsomossakin, kun auto ei meinannut lähteä käyntiin ruudussa. Pienen taistelun jälkeen sain auton ruudusta liikkeelle ja sain haettua oman paikkani kärjestä. Erä meni nappiin, sillä johdin erää lähdöstä ruutulippuun asti.
Finaaliin pääsin starttaamaan eturivistä, toisesta ruudusta. Lähdössä putosin neljänneksi, mutta pian nostin itseni yhtä sijaa ylemmäksi ja samalla sijoituksella tultiin myös maaliin.
Vaikka ajoin tasaisen ja hyvän SM-sarjan (kahdeksassa osakilpailussa seitsemän kertaa viiden joukkoon ja neljä kertaa podiumille), ei se riittänyt mitaleille tällä kertaa. Jos kaikki pisteet olisi laskettu mukaan, olisin napannut parin pisteen turvin hopeaa, mutta kun kaksi huonointa osakilpailua pudotetaan laskuista pois, tipuin lopputuloksissa viidenneksi jääden pisteellä neljännestä sijasta ja kuudella pisteellä pronssista. Näinkin kovassa porukassa viidettä sijaa ei todellakaan tarvitse hävetä, ja jäipähän jotain parannettavaa myös ensi vuodelle.
Ylihuomenna matka jatkuu Espanjaan toiseen U18 MM-sarjan osakilpailuun, raporttia sieltä tulee ensi viikolla.
Santeri
U18 MM-sarjan 1. osakilpailu, Saksa, 23.-25.7.
CIK-FIA:n uusi alle 18-vuotiaille suunnattu MM-sarja avattiin viime viikonloppuna Saksan Wackersdorfissa. Saavuimme paikalle torstai-iltana ja huomasimme, että sarjaan todella panostetaan CIK:n toimesta, sillä jokaiselle kuskille oli varattu identtinen varikkoteltta kaikkine nimikyltteineen.
Perjantai alkoi ilmoittautumisella, katsastuksella ja kuljettajille suunnatulla tietokilpailulla kartingista. Iltapäivästä alkoi treenit, joita oli perjantaina 4 kappaletta. Parissa treenissä kyyti oli ihan hyvää, aikojen puolesta kympin sakkiin ja erot kärkeen pieniä.
Lauantaina keli olikin aamusta sateinen ja päivä aloitettiin vielä parilla harjoituksella. Jälkimmäisessä olin oman ryhmäni kolmas, joten odotukset aika-ajoon olivat korkealla. Ongelmat alkoivat jo ennen lähtöä, kun tankin korkkien ja letkujen kanssa oli ongelmaa parc fermessä. Pääsin lähtemään aika-ajoon vähän myöhässä ja kaiken kruunasi tyhjentynyt rengas, minkä takia kärkeen jäi eroa ennätykselliset viisi sekuntia, sijoituksen ollessa 60:s.
Kaikkiin neljään alkuerään sain lähtöpaikan 24, mistä nousin kiitettävästi joka erässä onnistuneitten lähtöjen ja ohituksien myötä, vaikka ohitukset ilman etujarruja olikin haastavaa. Erissä ajoin sijoitukset 10, 7, 5 ja 14. Pikaiset laskutoimitukset varmistivat finaalipaikan, eli 34 joukkoon, mutta tulosten tullessa yllätys oli positiivinen kun olin erien jälkeen 16 sijalla.
Kisaformaatti finaaliosiossa oli seuraavanlainen: kaksi 15km prefinaalia, joista toiseen lähdettiin käännetyssä järjestyksessä ja 30km finaali, minkä lähtöjärjestys saatiin prefinaalien perusteella. Uusi käännetty järjestys oli aika mielenkiintoinen, varsinkin kun toisessa prefinaalissa nopeimmat lähtivät takaa ja hitaammat edestä, joten tapahtumia riitti.
Ensimmäisessä prefinaalissa auto ei startannut ja kun viimein sain auton käyntiin, en kerennyt hakea omaa paikkaani lähtöryhmityksessä, joten lähdin paljon taaempaa. Lähtö onnistui taas hyvin ja muutamat ohitukset antoivat ruutulipulle tultaessa sijoituksen 15. Ongelmia oli myös toisessa prefinaalissa, kun koneesta hävisi alaväännöt ja jäin kierrosajoissa 1,3s kärkeen aikaisemman 2-5 kymmenyksen sijaan. Jokaisesta sijoituksesta sai taistella kynsin hampain, mutta ollessani noin hidas oli selvää, ettei sijoituskaan voinut olla mikään päätä huimaava: 28.
Kone vaihdettiin ja lähdettiin finaaliin, tavoitteena nousta 15 joukkoon. Lähdin paikalta 24, joten tehtävää riitti noin tasaisessa porukassa, vaikka finaali pitkä olikin. Vauhti oli ihan ok, koko kilpailun ajan n. 10 nopeimman joukkoon, mutta pari kertaa jouduin vähän väärään rakoseen, mikä teki noususta entistä vaikeampaa. Ruutulipulle tultaessa olin kuitenkin 17:s, mikä ei aivan riittänyt MM-pisteisiin, mutta ei sijoituksessa mitään hävettävääkään ollut.
Kilpailun järjestelyt oli hoidettu loistavasti, ja meininki varikolla oli aivan erilaista, kun ei nyhjätty vain omissa teltoissa. Kilpailu on todella tasaista, ja pienelläkin petrauksella voin nousta sijoituksissa paljon, joten odotan innolla Espanjassa elokuun lopulla ajettavaa osakilpailua.
Santeri
SM Lahti 1.-3.7.
Kolmas SM-kisaviikonloppu oli aikataulun puolesta poikkeuksellinen, koska kilpailut ajettiin perjantaina ja lauantaina, sillä sunnuntaina ei Lahden radalla saanut ympäristölupien mukaisesti ajaa. Treenejä ajettiin keskiviikkona neljä ja torstaina kuusi. Treeneissä vauhti oli ihan hyvää, mutta ei aivan sitä, mitä olisi haluttu. Kisapäivinä ei vauhdissa kuitenkaan ollut mitään valittamista. Perjantaina aika-ajoissa olin neljäs, mikä antoi eriin kolmannen lähtöpaikan. Ensimmäinen erä meni loistavasti, sillä nousin ensimmäisellä kierroksella kärkeen ja pysyin siellä loppuun asti. Toinen erä meni taas aivan päinvastaisesti kun jouduin osumien seurauksena pihalle parikin kertaa, tuloksena 10. sija. Finaaliin sain 8. lähtöruudun, mistä ei auttanut kuin lähteä nousemaan, tuloksena kuitenkin 3. sija.
Lauantaina oli uusi päivä ja uusi kisa. Aamun warm-upissa olin neljäs ja aika-ajoihin sijoitus parani vielä yhdellä ollessani kolmas. Eilinen kaava jatkui, sillä toinen erä meni penkin alle saatuani 10 sekunnin aikasakon virheellisestä lähdöstä. Toisen erän toinen sijoitus paransi vähän asetelmia.
Finaaliin lähtöpaikka ei ollut mikään päätähuimaava, sillä pääsin starttaamaan ruudusta 10. Vauhtia löytyi, muttei riittävästi. Maaliin tultaessa olin noussut sijalle 5.
Mestaruus varmistui hyvinkääläiselle Teemu Suniselle, mutta muissa mitaleissa on kiinni minun lisäksi kolme henkilöä. Pistetilanne on todella tasainen, joten Joensuussa tullaan näkemään varmasti tiukkaa taistelua.
U18 World Championship Test Days 5.-6.7.
Lauantaina loppuivat ajot Lahdessa ja heti sunnuntaiaamuna lähdin mekaanikon kanssa lentäen Ranskaan U18 MM-sarjan testipäiville. Rungot, koneet ja muu kalusto oli tuotu kuskeille valmiiksi paikan päälle, mikä helpotti paikalle tuloa.
Ensimmäinen päivä oli varattu autojen kasaamiseen ja laitteluun, sillä runkoja ei ollut kasattu valmiiksi.
Tiistaina pääsi ajamaan viisi 20 minuutin vetoa. Virallista ajanottoa ei ollut, joten kaikki ajat ja erot perustuivat muiden kellottamiin aikoihin tai omiin mittareihin saatuihin aikoihin.
Pari ekaa treeniä meni ihan nappiin ja olin ihan kärjen tuntumassa omassa ryhmässäni. Päivän edetessä koneesta hävisi potku ja ero kärkeen kasvoi joka setillä. Pystyttiin kuitenkin testaamaan muutamia isompia säätöjä runkoon, vaikka kahden suoran aikana tuli takkiin jopa puoli sekuntia.
Muuten olin tyytyväinen CIK:n ja Parolinin järjestelyihin, esim. jokaiselle oli varattu identtiset varikkopaikat ja Parolin oli kiinnostunut koneiden toimivuudesta.
European Championship, Belgia 8.-11.7.
Ranskasta matka jatkui Belgian Genkiin EM-finaaliin. Keskiviikkona kasailtiin molemmat rungot ajokuntoon ja torstaina pääsi ajamaan kolme treeniä. Ensimmäisessä ajettiin koneet sisään, minkä yhteydessä pääsi jo tutustumaan rataan. Pari viimeistä pääsi vetämään jo kunnolla. Radan opin aika nopeasti, mutta suurin asia missä oli parannettavaa, oli pidolla ajaminen. Kun pitoa on paljon enemmän kuin Suomessa, pitää ajotyyliäkin muuttaa.
Perjantaina oli ohjelmassa neljä treeniä ja aika-ajot illalla. Vaikka rumpattiin auton säätöjä suunnasta toiseen, eroa kärkeen oli vähän liikaakin eikä sijoituksilla voinut kehua.
Aika-ajoissa olin 80. ja sekunnin kärkeä jäljessä. Tilanne oli turhauttava, sillä auto tuntui ja näytti hyvältä, eikä koneestakaan noin paljon eroa tullut.
Eriin minulla oli kolme kertaa lähtöpaikka 32 ja kerran 31. Ajo parantui koko lauantain ajan ja eräsijoitukset olivat 26, 23, 23 ja 20. Pisteitä tuli siis 92, mikä oli liikaa sunnuntain finaaleihin.
Tulosten puolesta viikonloppu meni penkin alle, mutta tiedollisesti ja taidollisesti viikonloppu antoi paljon ja nyt olen viisaampi ja paljon valmiimpi seuraaviin isoihin karkeloihin.
Santeri
SM Töysä 18.-20.6.
Viime viikonloppuna ajettiin Töysässä SM-sarjan 3. ja 4. osakilpailu. Vaihtelevat sääolosuhteet toivat oman jännityksensä mutkaiselle ja haastavalle Töysän radalle.
Torstaina oli ohjelmassa neljä 20 minuutin treeniä, joista kaksi ensimmäistä meni koneiden sisäänajoon. Tarkoituksena oli verrata koneita kahdessa viimeisessä, sillä perjantaille oli luvattu sadetta ja silloin ei koneiden eroa olisi huomannut. Toinen koneista kuitenkin leikkasi jostain syystä kiinni heti ensimmäisellä nopealla kierroksella ja näin edessä olikin männänvaihto.
Perjantaikin alkoi sisäänajolla ja sisäänajon jälkeen oli jäljellä viisi treeniä. Käytössä oli normaalista poiketen kaksi sarjaa uusia renkaita joten pystyttiin testaamaan hyvin oikeita säätöjä uusille renkaille, mikä on tärkeää aika-ajoa silmälläpitäen. Testaamista kuitenkin rajoittivat ongelmat koneiden kanssa, sillä perjantain aikana kumpikin koneista hajosi kertaalleen. Vaikka olin yhden treenin nopein ja koko päivän viidenneksi nopein, jäi konerikot kaivelemaan hampaankoloon sillä myös oma kone leikkasi kiinni viimeisellä setillä.
Lauantaiaamuun herättiin sateessa ja warm-up sekä aika-ajo ajettiin sateessa. Warm-upissa auto tuntui hyvältä ja olin neljäs, mutta aika-ajoihin laitettiin vähän liian korkea rengaspaine eikä auto toiminut kuin pari ekaa kierrosta hyvin. Sain kuitenkin revittyä 10. sijan.
Alkueriin kuluessa rata oli kuivunut ja loppupäivä ajettiinkin kuivissa olosuhteissa. Ensimmäisessä erässä kone leikkasi jälleen kiinni ja ekan erän jouduin tahtomatta keskeyttämään. Toisessa erässä lähdössä työnnettiin aika paljon ja ekassa mutkassa tuli vähän kontaktia jonka seurauksena taka-akseli vääntyi. Kun ekassa erässä tuli keskeytys, ei toisessa enää siihen ollut varaa, joten sinnittelin loppuun asti vaikka auto olikin kauhea ajaa.
Finaaliin sain lähtöpaikaksi ruudun 21, mutta loistavan lähdön ja hyvien ohituksien seurauksena nousin pitkän finaalin aikana jopa sijalle 5! Odotukset eivät olleet korkealla, joten yllätyin itsekin aika paljon noinkin hyvästä sijoituksesta.
Sunnuntai valkeni samalla kaavalla kuin lauantai: märkää oli. Sade oli kuitenkin loppunut jo yöllä ja rata kerkesi kuivumaan jo aamun warm-upiin. Vaikka slickseillä ajettiin, radalla oli vielä kosteutta ja muutama märkä kohta, joten ajat eivät olleet hyviä.
Aika-ajossa tein virheen ja missasin nopeimman kierroksen kun jouduin ohittamaan hitaamman kuskin. Tuloksena kuitenkin 7. sija, sentään parempi kuin lauantaina.
Erät menivät tällä kertaa hyvin, sillä lähdin molempiin paikalta viisi ja maalissa olin kolmas ja neljäs.
Näiden sijoituksien myötä pääsin lähtemään finaaliin neljäntenä, mutta hieman liian alhaiset rengaspaineet eivät toimineet koko finaalin aikana ollenkaan. Jouduin ajamaan paineen alla koko finaalin ajan, sillä takaa tulevat olivat paikka paikoin jopa nopeampia kuin minä. En menettänyt kuin yhden sijan ollen maalissa jälleen viides.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Alussa näytti, ettei viikonlopusta tule mitään, mutta lauantain onnistuminen finaalissa käänsi viikonlopun ehdottomasti plussalle, säilyihän SM-sarjan kakkospaikka minulla ja onnistuin jopa kasvattamaan eroa kolmantena olevaan.
Nyt on ajamisesta reilu viikon tauko, mutta sen jälkeen onkin ihan kunnon rupeama: ensi viikolla ajetaan Lahdessa SM-sarjan kolmas kisaviikonloppu, suoraan sieltä lennän mekaanikon kanssa Ranskaan maanantaiksi ja tiistaiksi U18 MM-sarjan testeihin ja keskiviikkona pitäisi olla jo Belgiassa EM-finaalissa. Raportti näistä tulee sitten EM-finaalin jälkeen, koska en Lahden jälkeen kerkeä raporttia kirjoittamaan.
Santeri
SM Pori 20.–23.5.
SM-sarjan avauskisa ajettiin tänä vuonna Porissa, Viasveden radalla. Keli oli melkein koko viikonlopun erittäin upea, aurinko paistoi ja lämmintä oli 25 astetta. Sunnuntaille keli kuitenkin kylmeni vähän ja vettä ripotteli taukoamatta.SM:iä edeltävänä viikonloppuna oltiin Porissa testaamassa ja hakemassa säätöjä runkoon. Jo silloin autoon saatiin hyviä säätöjä ja vauhti näytti ihan hyvältä muihin verrattuna.Muutama päivä kerittiin olla kotona ja keskiviikkona auto starttasi jälleen kohti poria. Torstaina kasattiin aamusta varikkoteltat ja laiteltiin kalustoa kuntoon iltapäivän treenejä varten. Treenejä oli neljä, joista kaksi ensimmäistä meni koneen sisäänajoon. Parissa viimeisessä kokeiltiin vähän välityksiä.Perjantaina pääsi sitten testaamaan paremmin, kun treenejä oli kuusi kappaletta. Vauhti oli hyvää läpi päivän ja treenien sijoitukset olivat 3, 9, 13, 1, 2 ja 7 sekä kaikkien harjoitusten yhteistuloksien viides. Itsekin yllätyin noista kärkisijoista, vaikka tiesin että kaukana ei olla.Tälle vuodelle kisaviikonlopun kulku muuttui sen verran, että enää ei ajeta lauantaina aika-ajoja ja eriä ja sunnuntaina finaaleja, vaan kumpanakin päivänä on oma kilpailunsa.Lauantaiaamun warm-upissa olin neljäs ja se antoi vielä vähän lisäpotkua aika-ajoihin. Tulos paranikin parilla sijalla eli olin aika-ajojen toinen, mikä tiesi eriin lähtöpaikkaa 2 ja 1. Ensimmäisen erän lähtö ei mennyt aivan nappiin, minkä seurauksena tipuin seitsemänneksi. Monien hyvien ohituksien ja keskeytyksen ansiosta tulin maaliin toisena, mutta erän voittajan saatua kolmen sekunnin aikasakko virheellisestä lähdöstä nousin minä erän voittajaksi.Toiseen erään lähdin paalulta, mutta ekalla kierroksella takaa tuleva sai ängettyä väliin ja menetin muutamia sijoja. Pari sijaa sain noustua maaliin tultaessa ja erästä jäi käteen kolmas sija.Alkuerien sijoituksilla 1 ja 3 sain finaaliin lähtöpaikan 2. Lähdössä pääsin kolmantena ekasta mutkasta ulos ja käytännössä pidin sen sijoituksen maaliin asti. Muutaman kerran oli pientä vääntöä toiseksi tulleen kanssa, mutta tällä kertaa en aivan pystynyt vastaamaan vauhtiin. Aika-ajosta saatu kaksi pistettä ynnättynä finaalin pisteisiin nosti minut jaetulle kakkossijalle ensimmäisen osakilpailun jälkeen.Sunnuntaille keli viileni ja vettä tuli. Warm-up päästiin ajamaan vielä kuivassa kelissä, mutta aika-ajot ajettiin jo märällä radalla. Tälle vuodelle saderenkaan merkki vaihtui ja kun oikein kenelläkään ei ollut tietoa renkaasta, oli rengaspaineiden kanssa pientä arvuuttelua. Paine saatiin kuitenkin kohdalleen ja vauhti oli ihan ok, tuloksena viides sija.Erät menivät tuloksellisesti täysin samalla kaavalla kuin lauantaina, sillä ajoin toisen erän voittoon ja toisessa olin kolmas, mikä tiesi taas kakkosruutua finaaliin.Lähtö meni vähän paremmin kuin viime finaalissa, sillä sain pidettyä kakkospaikan. Välillä meinasi kolmantena ajava päästä hiillostamaan, mutta sain pidettyä paikkani loppuun asti kakkosena.
Kaikin puolin onnistunut viikonloppu ja sarjakakkosena on hyvä jatkaa seuraaviin SM:iin Töysään muutaman viikon kuluttua.
Santeri
Pohjoisen alueen EM-karsinta, Thy, Tanska 28.4–2.5.
Nyt on sitten yksi tämän kesän päätavoitteista saavutettu, kun karsinnoista irtosi paikka heinäkuun EM-finaaliin. KF2-luokassa suomalaiskuskeja oli 16, joista vain viisi pääsi jatkoon. Yhteensä kuskeja minun luokassa oli 57.
Matka alkoi jo hyvissä ajoin maanantaina Kotkaan, missä lastattiin maahantuojan pakettiauto ja lähdettiin ajamaan Helsinkiin. Sieltä sitten lautalla Tukholmaan ja autolla vajaa 500km Göteborgiin, josta toisella lautalla Tanskan puolelle ja vielä 150km hotellille. Matkaan upposi yli puolitoista vuorokautta ja kun vihdoin hotellille päästiin, niin uni kyllä maistui.
Keskiviikkona oli ohjelmassa ilmoittautuminen, varikkoteltan pystyttäminen ja kaluston valmisteleminen torstain treenejä varten ym. pikkuhommaa kuten rengastöitä. Vaikka hommaa ei pitänyt olla paljon, venyi päivä iltaan ennen kun päästiin takaisin hotellille ja syömään, koska tällä kertaa oli kaksi autoa laitettavana.
Torstaina oli kolme treeniä, joista kaksi tuhraantui koneiden sisäänajoon, mutta viimeisellä pääsi jo vetämään ihan oikeasti ja kokeilemaan että kaikki on ok. Perjantaina olikin rata märkä, ja päästiin vetämään toisella autolla sadekeli testiä. Auto tuntui aika liukkaalta koko ajan ja oltiin aikojen perusteella aivan hukassa. Keli kerkesi kuitenkin kuivua viimeiseen treeniin ja saatiin jo vähän parannettua asemia. Kuinkas ollakaan, juuri ennen aika-ajoja rupesi taas satamaan vettä, joten ei auttanut kuin lähteä vääntämään ja yrittämään parasta. Sain kohtuullisen ajan tauluun, sillä olin yhteistuloksissa 33:s.
Lauantai oli pyhitetty alkuerille, ja koska kuskeja oli niin paljon, jokainen joutui ajamaan neljä alkuerää. Kolme ensimmäistä erää meni mielestäni hyvin, lähdöt onnistuivat ja vauhtia löytyi muutenkin. Kolmen erän jälkeen sijoitukset olivat 13, 11 ja 10. Viimeisessä erässä vauhti oli vielä parempaa ja olin parhaimmillaan paikalla 7, mutta kontakti kilpakumppanin kanssa aiheutti hänelle keskeytyksen, josta seurasi minulle 10 sekunnin aikasakko. Siinä vaiheessa rupesi vähän jännittämään, että oliko sunnuntaina radalle asiaa, sillä vain 34 parasta pääsi ratkomaan EM-finaalin kisapaikkoja. Erien jälkeen sijoitus oli 30 mikä tarkoitti, että finaalipaikkaan oli vielä hyvät mahdollisuudet, koska 28 pääsi meidän alueelta jatkoon.
Vaikka melkein kaikki sunnuntain finalistit pääsivät jatkoon, ei virheisiin ollut varaa, sillä kuitenkin kuusi kuskia karsiutui pois. Ensimmäisen finaalin startti meni hyvin, ja ekoilla kierroksilla kyyti oli todellakin kohdallaan. Puolenvälin jälkeen olin noussut jo 15:nneksi, mutta sitten pääsi nopeampi kuski ohi ja loppu olikin yhtä alamäkeä. Varsinkin sadekelin jälkeen Thy:n rata on todella liukas, ja vaikka ajolinja puhdistuu, niin ajolinjan ulkopuolella on likaista ja pitoa ei löydy yhtään. Näin ollen kun yksi pääsi ohi, niin takaa tuleville ei mahtanut mitään. Maalissa olin 23:s.
Toisessa finaalissa sain ylivoimaisesti viikonlopun parhaimman lähdön ja muutenkin eka kierros meni nappiin. Kun ekan kierroksen jälkeen tultiin maaliviivan yli, olin noussut peräti kymmenenneksi. Lähdön kolareissa ym. tapahtumissa tippuneet nopeammat kuskit saivat ajettua minut kiinni ja tipuin muutamia sijoja. Kolmanneksi viimeisellä kierroksella toisen puolen renkaat lipsuivat hiekalle mutkan ulostulossa ja tämä virhe maksoi minulle viisi sijaa.
Viikonloppu sisälsi monia onnistumisia sekä epäonnistumisia, mutta tavoitteeseen päästiin ja paljon uutta opin. Tästä on hyvä jatkaa parin viikon päästä SM-sarjan ensimmäiseen osakilpailuun.
Santeri
Championkart 3rd Race, Ala 9.-11.4.
Viime viikonloppuna oli taas aika suunnata Italiaan kolmanteen Championkart-sarjan osakilpailuun Alan radalle Gardajärven kupeeseen. Sarjassa on 11 osakilpailua, mutta omalta kohdaltani tämä oli näillä näkymin viimeinen osakilpailu, koska on aika siirtyä isompiin karkeloihin eli EM-karsintoihin ja toukokuussa alkavaan SM-sarjaan. Keli oli upea, +25 astetta varjossa ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta melkein koko viikonlopun ajan. Myös sijainniltaan Alan rata oli upea, sillä katsoipa minne suuntaan tahansa niin ympärillä näkyi mahtavia vuorenrinteitä.
Lauantaina alkoivat treenit, ja heti ensimmäisten kierrosten jälkeen yllätyin miten nopea rata loppujen lopuksi oli, koska se näytti aika kapealta ja syheröiseltä. Treenipäivä meni mielestäni ihan hyvin, varsinkin kun monet muut olivat ajaneet radalla paljon ja itselleni tämä oli eka kerta. Puolessa välissä päivää saatiin vielä toisella koneella lisää potkua, mutta viimeisessä setissä koneesta petti ilmeisesti alakerran laakerit kun rupesi kuulumaan ylimääräistä ääntä. Ei auttanut muuta kuin pistää edellinen kone takaisin kiinni ja lähteä sillä taistelemaan voitosta sunnuntaina. Vauhdillisesti voittoon oli mahdollisuudet, sillä lauantaina pyörin treeneissä koko ajan kolmen nopeimman joukossa.
Sunnuntai alkoi tuttuun tapaan warm-upilla. Auto tuntui hyvältä ja oli tunne että olisin voinut olla jopa nopein, mutta yksi kuski kiilasi edelle omassa luokassani. Yhteistuloksissa olin vasta neljäs, koska kaksi luokkaa yhdistettiin ja toisesta luokasta kipusi kaksi kuskia edelle. Sama kaava toistui myös aika-ajoissa, sillä eteen pääsi yksi oman luokan kuski ja kaksi toisesta luokasta, eli lähtöpaikkana ensimmäiseen lähtöön oli neljä.
Ensimmäisen kisalähdön lähtö meni penkin alle, kun meinasin jäädä ulkopuolelle pussiin. Muutaman mutkan aikana tipuin muutamia sijoja, mutta parin ohituksen ja keskeytyksien ansiosta sain noustua ruutulipulle tultaessa takaisin omalle paikalleni neljänneksi.
Toinen lähtö meni paremmin, vaikka en omaa sijoitusta saanutkaan pidettyä vaan tipuin sijan tai pari. Vauhti oli kohdillaan ja ohituksien myötä sain nostettua maaliin tultaessa sijoitustani yhdellä.
Kolmanteen ja ratkaisevaan lähtöön sain sisäreunan lähtöpaikan, mikä oli Alan radalla erittäin tärkeä, sillä kolme ensimmäistä mutkaa ovat oikealle kääntyviä ja ulkoa oli ajoittain erittäin vaikea lähteä. Lähdössä sain pidettyä paikkani ja parin kierroksen jälkeen nousin toiseksi ja oman luokan ensimmäiseksi, sillä kisaa johtava kuski ajoi toisessa luokassa. Muutaman kierroksen jälkeen menetin paikkani ja olin jälleen oman luokan toinen ja yhteistuloksissa kolmas. Näillä sijoituksilla tultiin myös maaliin. Viimeisessä kisalähdössä oli jo ihan kisaamisen makua ja sijoituksista sai tosissaan taistella, mikä on hyvä ajatellen Tanskan EM-karsintoja.
Kisat ja järjestelyt olivat taas erinomaisesti hoidettu, ja mielellään kävisin enemmänkin ajamassa Championkart-kisoja, mutta alkaa olemaan treenikisat ajeltu ja pitää tilaa tehdä tärkeimmille kisoille. Seuraaviin kisoihin Tanskaan lähdetäänkin jo kahden viikon päästä eli pitkiä taukoja ei pääse tulemaan.
Santeri
Championkart 2nd Race, Busca
Kolme viikkoa vierähti yllättävän nopeasti ja taas oli aika suunnata nokka kohti Italiaa, mikä ei tietysti harmittanut yhtään. Tällä kertaa Milanosta suunnattiin länteen päin, Buscan radalle Torinon lähistölle.
Perjantaiaamusta saatiin tietää, että kalusto ei kerkeä vielä iltapäiväksi radalle, joten lähdettiin extemporee käymään Monacossa kun matkaakaan ei ollut kuin reilu 100km. Hyviä maisemia ja upeita paikkoja löytyi matkalta vuoristoteiltä, mutta varsinkin Monaco oli vierailemisen arvoinen paikka. F1:sten ratakierroskin tuli kierrettyä, mutta kierrosajassa taidettiin jäädä muutama sekunti formuloita jälkeen..
Lauantaina päästin ekan kerran ajamaan ja niin kuin tälläkin kertaa, on aina mukavaa ja samalla mielenkiintoista päästä ajamaan uudelle radalle. Rata tuntui ihan kivalta ja ainoat miinukset olivat pienet pomput ja röykyt muutamissa paikoissa. Ensimmäisien vetojen jälkeen vauhti näytti todella hyvältä, mutta iltaan mennessä muut saivat parannettua vauhtia suhteessa minua enemmän. Syynä lienee se, että parissa viimeisessä treenissä renkaat alkoivat olla jo ihan loppu, kun muutamat muut vielä vaihtoivat parempaa tai jopa ihan uutta sarjaa alle.
Sunnuntaina keli olikin märkä ja ei auttanut muuta kuin iskeä saderengasta alle ja tehdä vähän muutoksia auton säätöihin. Sateella en ollutkaan päässyt ajamaan pitkään aikaan, joten ihan hyvää treeniä sekin. Auto tuntu tosi hyvältä ajaa sateella ja renkaatkin tuntui paremmalta kuin renkaat, joilla Suomessa ajetaan. Aamun warm-upissa olin toinen. Aika-ajoissa tein samassa mutkassa muutaman kerran pienen virheen ja parhaimmat kierrokset epäonnistui sen takia. Pari ihan kohtuullista kierrosta sain, lopputuloksena aika-ajojen neljäs sija.
Prefinaalissa sain hyvän lähdön ja sain noustua jo kolmanneksi ekaan mutkaan mentäessä. Muutaman kierroksen päästä pääsin ohi myös tiimikaveristani ja maaliin tulin toisena. Ajon jälkeen onni potkaisi, kun prefinaalin voittajalla oli n. puoli kiloa alipainoa ja hylkäyshän sieltä tuli. Finaaliin sain siis lähteä masterina ja ykköspaikan pidinkin sitten ruutulipulle ottaen viidennen palkintopallisijoituksen putkeen ja samalla ensimmäisen voiton pitkään aikaan.
Kilpailun jälkeen jokaisen luokan voittajat pääsivät lehdistötilaisuuteen, mikä tulee ulos lähiaikoina paikalliselta tv-kanavalta ja myös osoitteessa www.obiettivomotori.it (> Championkart).
Kaiken kaikkiaan mukava viikonloppu taas kerran, varsinkin kun tällä kertaa en ollut ainoa suomalainen kisassa mukana. Kausi jatkuu taas vajaan kolmen viikon päästä Alan radalla Gardajärven kupeessa.
Santeri
Championkart 1st Race, Jesolo
Muutaman kuukauden paussin jälkeen oli taas aika aloittaa kausi kartingin parissa. Suomessa se olisi ollut tähän aikaan vuodesta mahdotonta, joten suuntana oli Italia. Poiketen edellisistä vuosista, ei vietetä viikkoa testaten, vaan ajetaan muutama ”harkkakisa”, että saadaan kisalähtöjä alle ennen EM-karsintoja. Ensimmäinen näistä muutamasta kisasta oli viime viikonloppuna Jesolossa, eli samalla radalla kuin viimevuotinen Championkart World Final.Tämän kisan ajoin uudessa luokassa, missä käytetään Parolinin talven aikana kehittämää KF-luokan konetta. Kyseisellä koneella ajetaan tänä vuonna mm. alle 18-vuotiaitten MM-sarja. Koska kone on vain pari kuukautta vanha, on selvää että ongelmia ja pikkuvikoja löytyy ja se huomattiinkin erittäin hyvin lauantain treenipäivänä.Teknisiä ongelmia ilmaantui jo ennen ensimmäisiä ajometrejä, kun kytkimessä kiinni olevan eturattaan pultit olivat katkenneet. Ongelma korjattiin seuraavaan treeniin, ja pääsin ajamaan koneen sisään. Heti sisäänajon jälkeen ilmaantui toinen ongelma, kun autosta hävisi yhtäkkiä kaikki vedot. Kyseessä oli ilmeisesti sähkövika, ja tämäkin ongelma saatiin korjattua akun resetoinnilla. Kun ekan kerran pääsin vetämään ihan kunnolla, niin huomattiin, että koneesta ei löydy yhtään alavääntöjä ja kierrosajoissa jäin kärkeen n. 3 sekuntia. Kone vaihdettiin ja kulku parani heti, kunnes huomattiin että vettä pääsi vuotamaan koneen sisälle ja näin tälläkään koneella ei voitu ajaa.Sunnuntaiaamun warm-up:iin vaihdettiin kolmas kone ja ilman ongelmia ei selvitty tälläkään kertaa, kun autosta hävisi taas vedot. Otin akusta piuhat irti ja laitoin kiinni, jonka jälkeen pääsin jatkamaan ajamista. Samalla paketilla lähdettiin kuitenkin aika-ajoon, ja totta kai vika uusiutui juuri parhaimmalla kierroksella. Ei auttanut muuta kuin tehdä pikainen resetointi ja lähteä jatkamaan. Aivan samaan vauhtiin en enää päässyt, tuloksena kolmas sija. Ilman tuota sähkövikaa olisin varmasti saanut napattua paalupaikan. Ensimmäiseen kisalähtöön vaihdettiin varmuuden vuoksi vanhemman malliset sähkövehkeet, ettei vika uusiutuisi kesken kisan. Lähdössä pidin oman paikkani, ja ensimmäisellä kierroksella nousin kärkeen pienen kolaroinnin takia. Parin kierroksen jälkeen tipuin toiseksi, ja sen sijoituksen pidin maaliin asti. Toisessa lähdössä pidin kakkospaikkani alusta loppuun asti ja näin kausi alkoi ihan mukavissa merkeissä. Seuraava kilpailu ajetaan jo vajaan kolmen viikon päästä Buscan radalla, ja siellä riittää varmaan enemmän haastetta, koska rata on minulle uusi
Kuvia osoitteessa....http://santeri.kuvat.fi/kuvat/Championkart+International+Final/
Championkart International Final 16.–18.10.2009
Tuli vielä näin kauden loputtua mahdollisuus lähteä ajamaan Championkart-sarjan päätöskilpailu Jesoloon, Italiaan. Championkart kilpailut ajetaan Parolin merkkisillä rungoilla ja Parillan Leopard moottoreilla. Kyseiset moottorit ovat ns. harrastelijakoneita, mutta tehoa niistä löytyy melkein saman verran kuin KF2 luokan koneista. Kalustovuokra oli tosi edullinen, joten päätettiin lähteä ajamaan kisa harjoitusmielessä.
Keskiviikkona lennettiin Milanoon ja ajettiin sieltä autolla Jesoloon, Venezian lähistölle. Torstaina käytiin katsomassa rataa ja varikkoa, missä minua odotti tuliterä auto uudella koneella, mikä yllätti positiivisesti. Samalla tehtiin autoon vielä jotain hienosäätöä, tarkastettiin penkin ja polkimien paikka ja painot. Rata näytti aika syheröiseltä, mutta onneksi muutama nopeampikin osuus mahtui mukaan.
Perjantai alkoi sisäänajolla, koska kone oli uusi. Toisesta setistä alku meni vielä sisäänajoon, mutta lopussa pääsi jo vetämään ihan kunnolla. Rata oli todella tekninen ja haastava ajaa ja jopa paikalliset sanoivat Jesoloa yhdeksi Italian vaikeimmaksi radaksi. Suuri ero normaaleihin kisoihin oli, että treenit jatkuivat myös lauantaille. Lauantain aikana oli vielä viisi treeniä jota seurasi aika-ajot. Aika-ajoissa olin 6:s, mikä oli ehkä odotettua parempikin tulos. Sunnuntaina oli ohjelmassa kolme kisalähtöä, joista kaksi ensimmäistä oli alkuerien tapaisia ja viimeinen lähtö oli varsinainen finaali. Ensimmäisessä lähdössä alku meni vähän plörinäksi, mutta loppua kohden sain noustua ja pidettyä kuudennen sijan. Toisessa lähdössä olin nousemassa ekoilla kierroksilla viidenneksi, mutta ohitettava tuli suoraan takakulmaan ohituksen jälkeen jonka seurauksena pyörähdin. Tipuin 13:nneksi, mutta kyyti oli ihan hyvää ja nousin kahdeksanneksi. Sijat 6 ja 8 antoivat finaaliin lähtöpaikan 6. Lähdössä sain pidettyä oman paikkani, ja alusta alkaen vauhti oli tosi hyvä. Sain noustua finaalin aikana tasaisesti 5 sijaa joten ruutulipulla sijoitukseni oli 2. Radan vaativuudesta kertoi mm. se, että vauhti suhteessa muihin parani suhteellisen paljon viikonlopun edetessä. Aika-ajoissa koko kilpailua ylivoimaisesti hallinneeseen Davide Favaroon eroa oli n. 0,5s kun finaalin nopein kierrosaika oli vain 0,15s Favaron kierrosaikaa jäljessä.
Järjestelyt oli hoidettu erinomaisesti ja kilpailu oli tapahtumana melkeinpä hienompi kuin SM kisat. Yhteensä kuskeja oli reilusti toista sataa peräti 12 eri maasta. Luokassani ajoi 33 kuskia viidestä eri maasta. Ainoana suomalaisena kuskina pääsin kantamaan siniristilippua kuljettajaesittelyssä. Hyvin menneen finaalin jälkeen pääsin myös ensimmäistä kertaa urallani televisiohaastatteluun. Kyseessä oli italialainen tv kanava, mutta onneksi haastattelu tehtiin englanniksi.
Syysterveisin Santeri
Santeri Variksen kisakuulumisia tästä
JUUTIN SARAN KILPAILUKAUSI 2008 KARTINGISSA
Luodaanpa katsaus menneeseen kilpailukauteen. Kilpailuja kertyi Saralle ennätykselliset 17. Näistä 12 oli kansallisia kilpailuja, joista saa junioreiden nousupisteitä. Tavoitteena oli saada pisteitä vaadittavat 10 ja osallistua yleisellä lisenssillä Raket Karnevaalitapahtumaan Hyvinkäällä elokuussa.
Heti alkukesästä selvisi, että kilpailu pisteistä oli odotettua tiukempaa, siihen lisättynä parin kilpailun tekniset ongelmat moottoripuolella ja auton vaikea säädettävyys isommalle kuskille, sai meidät tekemään oikein perusteellisen ratkaisun kalustopuolella.
Vaihdoimme keskinkertaisesti sujuneiden heinäkuun kilpailuiden jälkeen rungon uuteen. Merkki vaihtui samalla Intrepidistä CRG:hen. Moottoripuolella turvauduttiin yhteen uuteen moottoriin, johon saatiin säädöt helposti kohdalleen. Kaluston toimitti Saralle SEMI Karting Tuusniemeltä. Tämän jälkeen Sara ajoi pisteille jokaisessa jäljellä olevissa kansallisissa kilpailuissa.
Tavoite nousupisteiden täyttymisestä saavutettiin Porissa, missä harjoituspäivän viimeiset setit auto kulki Saran mukaan kuin unelma.
Parhaina tuloksina Sara sai Aluemestaruus hopeaa ja sijoittui kestävyysajoissa kolmanneksi. Kansallisten kilpailujen lisäksi Sara ajoi kilpailut Kymi-, Savo- ja Päijänne-cupissa sekä SLUA:n jäsentenväliset kilpailut.
Nyt kun taskussa on yleinen lisenssi, on tie auki kaikkiin kartingluokkiin mihin ikä ja kalusto antaa mahdollisuuden. Melkoinen saavutus 12 v tytöltä.
AKK:n alue 6 kartingin valmennusryhmä jatkaa työtään myös tulevana talvena. Leirityksestä on ollut apua aikankin fysiikkapuolella, siitä on pitänyt huolen Ahosen Juha, joka on yleisurheilupuolella valmentanut Suomen mestarinkin. Tulevalla valmennuskaudella keskitytään enemmän ajotekniikkaan ja koetetaan saada kuljettajat ymmärtämään enemmän auton tekniikkaa ja säätämistä. Kokoonnumme leiritykseen kolme kertaa talven aikana, lisäksi keväällä ajoleiri harjoitteineen
Terveisin koko LEXSA Kart Racing Teamin väki |
